(Julkaistu Turun Sanomissa
25.6.2014)
Edellisen laman yhteydessä
1990-luvun alkuvuosina Suomeen luotiin velkajärjestelylaki. Tavoitteena oli,
että laman seurauksena ylivelkaantuneiden henkilöiden taloudellinen tilanne
saataisiin korjattua ja että he pääsisivät uuteen velattomaan alkuun.
Sittemmin velkajärjestelystä
on tullut pysyvä toimintamalli maassamme. Vajaassa parissakymmenessä vuodessa
velkajärjestelyhakemuksia on jätetty käräjäoikeuksiin yli 112 000 kappaletta.
Ylivelkaantuminen on kuin
painajaiskierre. Kysymys ei ole vain rahasta tai maksukyvyttömyydestä.
Velkaantuminen tuo valitettavan monesti mukanaan useita ongelmia:
mielenterveys- ja päihdeongelmia ja syrjäytymistä.
Velka vetää mielen matalaksi
vailla toivoa valoisammasta tulevaisuudesta. Kyse on inhimillisestä
toivottomuudesta, ja kokonaiskuvassa velkaantuminen maksaa myös yhteiskunnalle
esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta sekä työttömyytenä.
Olen iloinen siitä, että
eduskunnassa oli juhannusviikolla lähetekeskustelussa hallituksen esitys
velkajärjestelyjen muuttamisesta. Olemassa olevaa lakia parannetaan nyt
oikeansuuntaisesti.
Esityksen mukaan
pienyrittäjät pääsisivät jatkossa velkajärjestelyjen piiriin, mikä ei ole ollut
aiemmin mahdollista. Yksityinen elinkeinon- tai ammatinharjoittaja pystyisi
siis hakeutumaan joko velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen riippuen siitä,
kumpi menettely sopisi paremmin. Suomen Yrittäjät ovat arvioineet, että
uudistuksella ehkäistään tarpeettomia konkursseja ja yritysten lopettamista.
Myös työttömien pääsyä
velkajärjestelyn piiriin aiotaan nopeuttaa. Lisäksi velkaantumisen
moitittavuutta arvioitaessa aiotaan kiinnittää huomiota velallisen toiminnan
lisäksi luotonantajan toimintaan. Tämä uusi muotoilu osuu terävästi muun muassa
pikavippejä vastuuttomasti jakeleviin tahoihin.
Nuorten velkaantumisen
voidaan sanoa nousseen uudeksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Onkin erittäin
harmillista, että nuorten on hyvin vaikea päästä velkajärjestelyn piiriin.
Pikaluottojen takaisinmaksuvaikeudet koskevat erityisesti nuoria.
Näenkin erityisen tärkeänä,
että esitystä tehdessä on kiinnitetty runsaasti huomiota nuorten
velkaantumiseen. Nuorten pääsyä velkajärjestelyyn ehdotetaan helpotettavaksi
siten, että velkaantumisen moitittavuutta arvioitaessa mainitaan velallisen ikä
arviointiperusteena.
Hallituksen esityksen
perusteluissa kerrotaan, että ratkaisukeinoja nuorten velkaongelmiin on syytä
pohtia myöhemmin kokonaisvaltaisesti. Kannatan ehdottomasti tätä ajatusta.
Samalla on luonnollisesti
myös pohdittava, millä keinoin nuorten velkaantuminen saataisiin kuriin.
Nuorten on usein vaikea saada velkansa järjestellyiksi vapaaehtoisten keinojen
avulla. Ne edellyttävät yleensä lainan takaisinmaksukykyä, eivätkä nuorten
tulot tähän useinkaan riitä.
Vuonna 2008 alkanut talouden
laskusuhdanne on lisännyt sekä yritysten että yksityishenkilöiden
ylivelkaantumista Suomessa. Siksi velkaantuneiden aseman parantamista on
edistettävä entistä pontevammin.
Hallituksen esittämät keinot
ovat hyviä, mutta uusia toimenpiteitä on edelleen etsittävä lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti