Valmistelussa olevista laeista on tulossa kuntien
henkilöstön kannalta epäoikeudenmukaisia. Toisin kuin
kuntarakennelaissa, ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
järjestämisestä ei sisällä henkilöstön irtisanomissuojaa. Keskustan
varapuheenjohtaja Annika Saarikko on jättänyt aiheesta kirjallisen
kysymyksen.
”Aikanaan Keskustan johdolla toteutetussa kunta-
ja palvelurakenneuudistuksessa (Paras-hanke) sosiaali- ja
terveydenhuollon uudelleenjärjestelyt rinnastettiin
kuntaliitostilanteisiin, jolloin irtisanomissuoja ulotettiin koskemaan
koko
kunta-alan henkilöstöä”, muistuttaa Saarikko.
Kuntatyöntekijöitä ja erityisesti sosiaali- ja
terveydenhuollon henkilöstöä, ollaan nyt ajamassa eriarvoiseen asemaan.
Uudistuksessa sote-vastuukunnalle olisi siirtymässä koko sote-alueen
henkilöstö, joka jaettaisiin kahteen kastiin.
Henkilöstöä kohdeltaisiin kunnassa saman
toimialan ja samaa työtä tekevien kesken eri tavalla riippuen siitä,
tuleeko henkilö liitoskunnasta tai esimerkiksi
sairaanhoitopiiri-kuntayhtymästä tai onko hän jo hallituksen kaavaileman
uuden
sote-vastuukunnan palkkalistoilla.
Kuntauudistusta ohjaavassa kuntarakennelaissa
viiden vuoden irtisanomissuoja on säilytetty, mutta sote-uudistusta
ohjaavasta sote-lakiluonnoksesta se on poistettu. Molemmissa
uudistuksissa kunnissa on esitetty kritiikkiä irtisanomissuojaa
kohtaan. Tässä taloustilanteessa kuntien kritiikki on ymmärrettävää,
mutta työntekijöitä on kohdeltava samalla tavalla, oli irtisanomissuojaa
tai ei, taustayhteisöstä riippumatta.
”Sekavuus henkilöstön asemasta ei edistä
sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista ja palveluiden kehittämistä
eikä lisää henkilöstön muutosvalmiutta. Päinvastoin, se kannustaa
osaavaa henkilöstöä hakeutumaan yksityisen sektorin palvelukseen”,
toteaa Saarikko.
