keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Saarikko kysyy leikkikenttien ylläpidosta

Tiedote 28.5.2014
 
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko on jättänyt kirjallisen kysymyksen taloyhtiön velvollisuuksista leikkikenttien ylläpidossa.
 
Saarikko jätti kysymyksen ongelmallisen tilanteen vuoksi, sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan lain tulkinnassa on epäselvyyksiä taloyhtiön tehtävistä (Turun Sanomat 23.5.2014).
 
"Julkisin varoin tai erilaisten yhteisöjen turvin ylläpidetyt leikkikentät luovat asukasviihtyvyyttä. Monelle lapsiperheelle ne ovat tärkeä osa arkea. Siksi myös niiden turvallisuuteen pitää satsata", Annika Saarikko toteaa.
 
Epäselvyyttä herättää se, velvoittaako lainsäädäntö taloyhtiö teetättämään ammattilaisilla säännöllisiä leikkipaikkatarkastuksia ja täytyykö taloyhtiöiden laatia kirjallinen turvallisuusasiakirja leikkikentästään.
 
"Osa taas tulkitsee, että asia hoituu ulkopuolisen firman tekemän tarkistuksen sijaan siten, että taloyhtiö itse tekee säännöllisesti huolellisen arvioinnin leikkikenttien ja leikkikenttävälineiden kunnosta. Tällä hetkellä taloyhtiöt toimivat siis keskenään eri tavoilla. Tämä luonnollisesti vaikuttaa asukkaiden maksamiin taloyhtiön yhteisiin kustannuksiin", Saarikko huomauttaa.  
 
Kuluttajaturvallisuuslainsäädännössä määrätään leikkikenttien turvallisuusasiakirjojen laatimisesta. Tukesin mukaan kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö koskee kunnallisia leikkikenttiä ja sairaaloiden ja asunto-osakeyhtiöiden pihoilla olevia leikkikenttiä ja niiden yksittäisiä leikkikenttävälineitä.
 
Tukesista kerrotaan Turun Sanomille, että kuluttajaturvallisuuslaki vaatii yleensä turvallisuusasiakirjan laatimista taloyhtiöiltä, jos leikkikenttä esimerkiksi muistuttaa julkista leikkikenttää.
 
Saarikko kysyykin, mitä hallitus aikoo tehdä epäselvän kuluttajaturvallisuuslainsäädännön selkeyttämiseksi, jotta leikkikenttien turvallisuus voidaan taata ja tulkinnat taloyhtiön velvollisuuksista selkeytyvät. Saarikko kysyy myös, miten selkeytetään määritelmää yleisestä leikkikentästä ja sen turvallisuusvaatimuksista.
 
"Turhaa sääntelyä ja byrokratiaa pitäisi tässäkin yhteiskunnan suunnalta välttää."

maanantai 26. toukokuuta 2014

Eliaksen päiväkirja tet-harjoittelusta eduskunnasta

Kasiluokkalainen kummipoikani Elias Koski oli tet-harjoittelussa eduskunnassa viime viikolla. Oli kuulemma mielenkiintoista. Elias kirjoitti päiväkirjaa harjoittelustaan. Kiitos vielä Eliakselle!

Eliaksen päiväkirja

Maanantai


Olin hämmentynyt etsiessäni ovea pikkuparlamenttiin, koska minulla ei ollut hajuakaan siitä, mitä minä tulisin tekemään eduskunnassa TET-viikollani. Olin töissä kummitätini, kansanedustaja Annika Saarikon ja hänen avustajansa Janika Tikkalan apuna. Ensimmäinen päivä oli kuitenkin aika rento eikä ehditty tekemään paljoa muuta, kuin tutustua paikkoihin ja hakea kuvalla varustettu sisään pääsy ja sisällä liikkumispassi. Ehdin myös tutustua eduskunnan sokkeloisiin labyrintteihin ja hoidin pieniä töitä.

Tiistai

Tänään oli luvassa hieman pitempi päivä ja sain alkupäivästä mennä seuraamaan kokouksia. Jännää kun eduskunnalla on näin iso merkitys ja tuntuu erittäin tärkeältä olla täällä. Vierekkäisissä rakennuksissa päätetään ihan koko Suomen asioista. En itse oikein ymmärrä politiikkaa, mutta käsitykseni mukaan ajankohtaisia asioita ovat ainakin eurovaalit, josta kaikki lehdet on täynnä juttuja, maatalouden 141-tuki, eläkevakuutus jutut, NATO-asiat ja sote-uudistus -asiat.

Keskiviikko

Tein päivän aikana paljon paperi- ja tietokonetöitä ja hommia jäi seuraavallekin päivälle. Päivä oli hauska ja eduskunnan päärakennuksen jatkuvasti liikkuvia avohissejä ei voita mikään. Ne voisi varmasti toimia vaikka huvipuistossa tai leikkipaikoillakin.

Melkein kaikesta, mitä eduskunnassa puhutaan tulee lehtiin juttuja. En siis yhtään ihmettele jos täällä työskenteleminen stressaa joitakin.

Torstai

Päivä alkoi arkistoinnilla, jossa kului osa aamupäivästä. Syömisen jälkeen alkoi kokousmaraton. Kävin kuuntelemassa parissa kokouksessa ja pääsin lopuksi vielä seuraamaan suureen lehteriin kyselytuntia, joka tuli myös televisiosta. Annikalla oli viikon aikana paljon tapaamisia joittenkin tahojen asiantuntijoitten kanssa ja sain olla kuuntelemassa niitä. Nämä tapaamiset käsittelivät alkoholilainsäädäntöä ja vammaisten työllisyyttä. Sellaiset tapaamiset on myös iso osa kansanedustajan työtä.

Perjantai

Päivä alkoi siitä, kun olin mukana koululaisille suunnatulla kierroksella jonkun koulun yhdeksännen luokan kanssa. Kierros oli mielenkiintoinen ja opin hieman uusiakin asioita. Kierroksen jälkeen menimme syömään ja siitä sitten tapaamiseen Annikan ja Janikan kanssa. Vaikka eduskunta onkin kiireinen paikka, niin on sen ilmapiiri kuitenkin positiivinen ja ihmiset ystävällisiä. Taas oli yksi hauska päivä ja koko viikko on viuhahtanut erittäin nopeasti. En usko, että näin kiinnostavia ja jänniä TET-seikkailuja löytyy kovin helposti muista paikoista. Kiitos tästä viikosta Janikalle, Annikalle ja koko eduskunnalle.

torstai 22. toukokuuta 2014

Miksi äänestää eurovaaleissa?

Suomessa elää EU-sukupolvi. Eurovaaleissa äänioikeutettuina on ensi kertaa nuoria aikuisia, joiden koko elämän ajan Suomi on ollut osa Euroopan unionia. Heille EU:n liittymiseen kytkeytyvät kiivaat juupas-eipäs -väittelyt ovat vain pala poliittista historiaa.

Vaikka Suomella on EU-matkaa takana täysi-ikäisyyden verran, siitä huolimatta EU on edelleen meistä monelle etäinen byrokratiahautomo Brysselissä. Se on erittäin valitettavaa. Unionin pitää katsoa itseään peiliin ja pohdittava, miksi näin on käynyt.

Kansanedustajan työssä EU:sta tulevat asiat ovat jokapäiväistä kauraa. Valtaisa määrä lainsäädäntöämme juontaa juurensa EU-tasoisiin päätöksiin. Emme siis voi missään nimessä vähätellä EU:n ja parlamentaarikkojen työn merkitystä.

Eurovaalivuosina 2009 ja 2004 äänestysprosentti kohosi koko maassa 40 prosentin tuntumaan. Alueelliset erot aktiivisuudessa olivat huomattavia.  Huippuaktiivisin vaalipiiri oli Helsinki, jossa uurnilla kävi yli puolet äänioikeutetuista, Pohjois-Karjalassa taas vain 33,7 prosenttia. Kaikkialla maaseudun ja kaupungin äänestysvilkkaus poikkesi toisistaan.

Näin ei saa käydä nyt. Maaseudun niin meillä Varsinais-Suomessa kuin muuallakaan Suomessa ei kannata antaa turhaa tasoitusta äänestysaktiivisuudessa.  Ei ole yhdentekevää, ketkä 13 meppiä Suomea edustavat. On ensiarvoisen tärkeää, että parlamentissa suomalaiset hakeutuvat erityisesti alueiden kehittämistä ja maataloutta koskeviin päätöksentekoelimiin. Moni hyväkin asia suomalaisella maaseudulla - niiden pahamaineisten ja ikävien direktiivien ohella -  on peräisin EU:sta.

Oletettavaa nykyisessä ulkopoliittisessa tilanteessa myös on, että EU:n alkuperäinen tehtävä rauhan ja vakauden turvaajana korostuu entisestään. Ukrainan kriisi haastaa Euroopan yhtenäisyyttä, suhteitamme Venäjään ja kansallisen puolustuspolitiikan suuntaa. Tässä tilanteessa on luontevaa ja toimivaa, että Suomi toimii kansainvälisissä kysymyksissä osana eurooppalaista yhteisöä. Jo tässä on kylliksi syytä lähteä käyttämään vaikutusvaltaansa. Äänestäminen on aina etuoikeus.

tiistai 20. toukokuuta 2014

Miksi hallitus pimittää asumisperustaisen sosiaaliturvan linjaukset eurovaalien alla?

(Kannanotto 20.5.2014)

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Annika Saarikko vaatii Kataisen hallitukselta välitöntä vastausta siihen, miksi selvitys Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan haasteista ja kehitysvaihtoehdoista valmistuu vasta eurovaalien jälkeen. 
 
- Käytännössä on kysymys linjasta, jonka Suomi valitsee muualta tulevien työntekijöiden sosiaaliturvan maksatuksessa. Suomalaisten oikeudentajua vastaan taistelee nykytilanne, jossa työntekijän omassa kotimaassa asuvalle perheelle maksetaan suomalaisia perhe-etuuksia. Tämä puhututtaa EU-vaaleissa äänestäjiä paljon, Saarikko muistuttaa. 
 
Saarikon mielestä olisi välttämätöntä ja kohtuullista, että istuvan hallituksen linja tässä tärkeässä aiheessa olisi kansalaisille selvä äänestyskoppiin mennessä. Mitä kokoomus, sdp ja muut hallituspuolueet tästä asiasta ajattelevat ja ennen kaikkea mitä aikovat sille tehdä? 
 
- Alunperin sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) antoi ymmärtää, että selvitys valmistuu ennen vaaleja, toukokuun puolessa välissä. Nyt ennakkoäänestys on loppusuoralla ja vaaliviikko käsillä, eikä selvitys ole valmis. 
 
Keskustan Saarikko pitää asumisperustaisen sosiaaliturvan tulevaisuuden linjaamista merkittävänä kysymyksenä tulevana parlamenttikautena EU:ssa. Asia keskusteluttaa myös monessa muussa EU-maassa, esimerkiksi Saksassa. 
 
- Suomalaisen järjestelmän puolustaminen vaatii nyt selkeää kansallista linjausta. Sen edistäminen EU-pöydissä edellyttää maan hallituksen ja tulevien meppien hyvää yhteistyötä, Saarikko toteaa.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Välikysymys työttömyystilanteesta Suomessa - Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 14.5.2014
Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko


Arvoisa puhemies,

"Kiitos kiinnostuksestasi yrityksessämme avoinna olevaa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut Sinuun."

Kaltaisistani kolmekymppisistä vastavalmistuneista osaajista liian moni on vastaanottanut tuon kaltaisen viestin. Yhteen paikkaan hakijoita voi olla monta sataa. Paikan saa lopulta vain yksi heistä.

Hyvä hallitus,

Suomalaiset ovat ahkeraa ja työtä pelkäämätöntä kansaa. Työ tuo jokaiselle meistä elämään erityisen merkityksellisyyden, kokemuksen itsensä kehittämistä ja tunteen yhteisöön kuulumisesta.

Sille tuttavalleni, joka on pitkin kevättä lähettänyt yhteensä toista sataa työhakemusta, todella toivoisin työpaikan. Samoin kuin niille liki 50 000 muulle korkeasti koulutetulle työttömälle. Heille pätkätyöt, nollatuntisopimukset ja projektit ovat työelämän arkipäivää. Mutta kun niitäkään ei tahdo olla tarjolla.

Arvoisa puhemies,

Puheen olisi yhtälailla voinut aloittaa kertomuksella perheenisästä, jonka työpaikalla yt-neuvotteluja käydään jo ties kuinka monennetta kierrosta. Joka kerta saa pelätä, osuuko nyt kohdalle. Miten sitten käy asuntolainan maksun ja lasten harrastusten?

Tai voisi kertoa syvään työuupumukseen sairastuneesta yksin eläjästä, joka haluaisi kuntoutua vähitellen takaisin työelämään, mutta byrokratiaviidakko osittaisen työkyvyn ja sosiaaliturvan yhdistämisen välillä tuntuu mahdottomalta.

Tai voisi kertoa siitä syrjäytyneestä nuoresta, jonka kotikaupungista etsivän nuorisotyön määrärahoista leikattiin, eikä kellään ollut aikaa paneutua hänen asioihinsa ensimmäisen palkkatuetun työpätkän jälkeen. Joku on maininnut hänelle oppisopimuksesta, mutta kukaan ei tunnu tietävän, miten sellaiseen pääsisi.

Tai pitäisikö mainita jotakin siitä 59-vuotiaasta naisesta, jonka kolmekymmentäviisivuotinen työura saman yrittäjän palveluksessa päättyi irtisanomiseen. Firma päätti siirtää tuotannon Itä-Eurooppaan. Uutta työtä etsiessään nainen törmäsi kotikunnassaan te-toimiston karsittuihin palveluihin ja jatkuvaan kehotukseen hoitaa työkkärihommat netissä itsekseen.

Tai sitten voisi kertoa siitä pienyrittäjästä, joka mieluusti ottaisi tilausten kasaantuessa työhön apuvoimaa, mutta pitää ensimmäisen työntekijän palkkaamista niin kalliina ja riskialttiina, että uuvuttaa mieluummin itsensä itsekseen.

Ja unohtaa ei sovi häntä, joka putosi työelämän kelkasta jo 90-luvun laman seurauksena. Hän ei enää edes yritä etsiä mitään työtä.

Hyvä hallitus,

Tämä on kuva suomalaisesta työelämästä - tai pikemminkin työn elämättömyydestä tänään. Ette ole onnistuneet tavoitteissanne. Työllisyysaste ei ole noussut. Työttömien joukko ei ole pienentynyt. Edes nuorisotakuu, meille kaikille tärkeä hanke, ei ole onnistunut.

Työttömyydestä on tullut yhä yleistyvä vitsaus. Se on yhä enemmän sen tavallisen keskiluokan ongelma, ei vain "niiden joidenkin siellä jossain".

Kaikki tunnemme päteviä ja fiksuja ihmisiä, jotka eivät pääse työn syrjään kiinni.

Siksi Keskustan mielestä työllisyys; työpaikkojen luominen, työpaikkojen säilyttäminen, pitkäaikaistyöttömyyden taittaminen, toimivat työvoimapalvelut sekä työssä viihtyminen ovat nyt politiikan asialistan numero yksi.

Samaa ei taida voida sanoa teistä, hyvä pääministeri. Te olette ilmoittanut, että Suomen asiat ovat mallillaan ja on aika lähteä muille maille. Muutoinkin hallituksen politiikkaa voisi vastuullisen ja ennustettavan linjan sijaan kutsua pyöröovien politikaksi, jossa kulku käy ulospäin tiuhaan tahtiin. Tiedättehän, että tämä hämmentää suomalaisia juuri nyt valtavasti.

Sanon tämän syvästi huolestuneena: Suomen kansalla ei ole minkäänlaista aavistusta siitä, mikä on hallituksen linja talous- ja työllisyyspolitiikasta nyt ja tästä eteenpäin?
 
Miten aiotte seuraavan vuoden aikana vastata tähän kasvavan työttömyyden vitsaukseen? Miten rohkaisette eri alojen yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja tekemään hallittuja sukupolvenvaihdoksia? Mihin aloihin satsaatte erityisesti, mistä löytyy kasvu? Elvytetäänkö lisävelalla vai hoidetaanko valtion syömävelka kuriin?

Arvoisa pääministeri, jätätte jälkeenne kovin vähän vastauksia, mutta sitäkin enemmän kysymyksiä.

Arvoisa puhemies, kannatan edustaja Tiilikaisen tekemää epäluottamuslausetta.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Ääni ratkaisee

(Julkaistu Suomenmaassa 6.5.2014)

Suomalaisten talvisia perjantai-iltoja ilahduttanut laulajalupausten kilpailu Voice of Finland muistuttaa tunnuslauseessaan oleellisesta asiasta: ”Vain ääni ratkaisee”.
Tismalleen samasta on kysymys lähestyvissä eurovaaleissa.
Vaaleihin on aikaa 20 päivää. Onhan kentällä kisakunto kohdallaan?

Meillä on hieno ehdokaslista, josta voimme olla ylpeitä. Ehdokkaiden vaalityötä on ollut ilo seurata. He tekevät ydinporukkansa kanssa parhaansa. Sen pitää riittää.

Loppu on meistä keskustan aktiiveista – ja viime kädessä äänestäjistä kiinni.
Kisa meppipaikoista on erittäin tasainen. Ounastelen, että keskustan menestys – tai menestymättömyys on poikkeuksellisen syvästi kytköksissä siihen, saammeko vahvoilla kannattaja-alueillamme äänestäjät liikkeelle. 

Viime eurovaalien tilastot osoittavat karun faktan. Eurovaaleissa vuonna 2009 ja vuonna 2004 äänestysprosentti kohosi koko maassa 40 prosentin tuntumaan.

Alueelliset erot olivat kuitenkin huomattavia. Huippuaktiivisin vaalipiiri oli Helsinki, jossa uurnilla kävi yli puolet äänioikeutetuista (50,7%). Uusimaakin kipusi yli 44 prosenttiin.
Sen sijaan perinteisillä keskustan vahvoilla kannatusalueilla näistä luvuista jäätiin kauas.
Oulun vaalipiirin äänestysprosentti oli 35,3, Pohjois-Savon 34,3, Etelä-Savon 35,7 ja Pohjois-Karjalan vain 33,7 prosenttia.

Tällä todellisuudella annamme turhaa etumatkaa vastustajillemme.

Keskustalla on takana viime kierrokselta yhden paikan tappio neljästä kolmeen ja yli 4 prosenttiyksikön kannatuksen pudotus. Tuolloin kannatuksemme jäi alle 19 prosentin.

Nyt vaali-iltana tulospalkin on noustava parinkympin paremmalle puolelle. Kirittävää on, mutta siinä me olemme hyviä.

Keskustan tilaisuuksia kierrellessä ja ihmisiä jututtaessa tuntuu, että eurovaalikuume ei ole vielä noussut. EU on monelle edelleen etäinen. Se on erittäin valitettavaa, sillä Brysselin päätökset vaikuttavat suoraan suomalaisten arkeen.

Meille eurovaalien on oltava nyt ykkösjuttu. Mikään ei ole poliittisesti tärkeämpää.

Suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan sekä muiden kansallisesti tärkeiden asioiden kannalta ei ole yhdentekevää, ketkä Suomea edustavat.
Meillä on vielä aikaa vaalityölle ja ihmisten herättämiselle vaaliuurnille.

SDP:n ja kokoomuksen leireissä energia kuluu puheenjohtajakamppailuihin.
Kokoomuksen kärkiehdokkaat Henna Virkkunen ja Alexander Stubb kannattelevat ministerinsalkkuja ulkomaankaupasta Eurooppa-asioihin ja liikenteestä kunta-asioihin.
He myös tavoittelevat meppipaikkoja ja Stubb puolueensa puheenjohtajuutta. On siinä hommaa.Äänestäjille sopii muistuttaa, että keskustan ehdokkaat tavoittelevat aidosti paikkaa EU-parlamentissa, siihen työhön keskittyen.

Siispä vielä kerran. Vaali-illan iloisen tunnelman takeeksi tarvitaan riittävän korkea äänestysprosentti koko Suomesta. Kysymys ei ole vain keskustan kannatuksen kasvutarpeesta, vaan ennen kaikkea demokratiasta. Sen toimivuuden perään sopii kysellä, jos äänestysaktiivisuus jää laimeaksi. Vaalipäivän tulos on mittari kansalaisten kiinnostukselle ja luottamukselle Euroopan unionia kohtaan.

YTHS kuuluu yhtä lailla ammattikorkeakoululaisille

(Julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön verkkosivuilla 6.5.2014)

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto ei pääse edelleenkään samalle viivalle yliopisto-opiskelijoiden kanssa. Tilanne jatkuu nurinkurisena ja kunnille kaksijakoisena. Kuntien on järjestettävä ammattikorkeakouluopiskelijoille opiskelijaterveydenhuolto, kun yliopisto-opiskelijat puolestaan käyvät Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimipisteissä.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden YTHS-kokeilu Lappeenrannassa ja Seinäjoella päättyy kesällä. Kokeilulle suunniteltiin vuoden jatkoaikaa, mutta kolmevuotinen kokeilu päädyttiin lopettamaan. Perusteena ratkaisulle oli valtion taloudellinen tilanne. Vuoden 2015 valtion rahoituksessa ei ole varattuna STM:n osuutta kokeilun rahoittamiseksi. Kokeilu todettiin onnistuneeksi jo vuonna 2013, mutta päätöksenteon sijaan hallitus halusi jatkaa sitä edelleen. Kunnat eivät ymmärrettävästi halunneet tarpeettoman jatkoajan maksumiehiksi. Kehyspäätöksessään hallitus leikkasi YTHS:n rahoitusta, mikä valitettavasti luo epäuskoa laajentumisen toteutumiselle.

Keskustan mielestä kyseessä on erittäin tärkeä opiskelijoiden yhdenvertaisuuskysymys. Kyse ei ole suuresta summasta. Laajennuksen vaatima kertainvestoinnin on arvioitu olevan 15 miljoonaa euroa.

YTHS:n palveluissa on kyse ennaltaehkäisevästä tuesta, mikä näkyy lopulta suomalaisten työurissa ja opintoajoissa. YTHS:n palvelut ovat laadukkaita, kohtuuhintaisia sekä niitä on räätälöity nuorten aikuisten tarpeisiin.


Asia koskee huomattavia määriä kuntia. Amk-toimintaa on noin 60 kunnassa, mikä tarkoittaa myös kuntien välistä yhteistyötä opiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseksi. Hallituksen jahkailu voi jarruttaa kuntia kehittämistä opiskelijoiden terveydenhoitoa.

Tällä hetkellä YTHS:n rahoituksesta 60 % tulee Kelalta, 20% opiskelijoilta, noin 10 prosenttia OKM:ltä sekä 10 % kunnilta, joten malli on myös kunnille edullinen ratkaisu. Amk-opiskelijoille on säädettävä automaatiojäsenyys opiskelijakuntaansa yliopisto-opiskelijoiden tavoin. Näin YTHS:n rahoituspohja saadaan kestäväksi, kun toivottavasti tulevaisuudessa amk-opiskelijat pääsevät järjestelmän piiriin.

Nyt on vihdoin aika tehdä päätös YTHS:n palveluiden laajentamisesta amk-opiskelijoille ja tehdä loppuun se, mikä Keskustan hallituskaudella aloitettiin.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Lasten hyvinvointi on parasta tulevaisuuspolitiikkaa


(Julkaistu Keski-Suomen Keskustan Pyörät Pyörimään -julkaisussa 3.5.2014)

Lapsiperheiden hyvinvointi on keskusteluttanut viime aikoina. Lapsilisän leikkaaminen on Kataisen hallituksen ikävä arvovalinta. On kuitenkin hyvä, että lapsiperheiden ja tulevien sukupolviemme hyvinvoinnista keskustellaan vakavasti ja perusteellisesti.

Lasten ja nuorten elämisen edellytysten parantaminen on aina yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Hyvinvoivista lapsista ja nuorista kasvaa aikuisia, jotka työelämään siirtyessään voivat antaa tietonsa ja taitonsa yhteiskunnan rakentamiseen. Näin hyvinvointiyhteiskunta voi tulevaisuudessa vahvistua.

Perhepolitiikassa riittää kehittämistä, kun ajan haasteissa on pysyttävä mukana. Meidän täytyy kuitenkin tunnustaa, että Suomessa on myös rakennettu ainutlaatuisia ja kestäviä ratkaisuja lasten ja nuorten hyväksi. Meillä on hieno neuvolajärjestelmä, äitiyspakkaukset, varhaiskasvatus ja maksuton koulutus kouluruokineen. Näistä saamme olla ylpeitä.

Paljon on jo saavutettu, nyt eletään ajassa, jossa pohdimme tiukan taloustilanteen vuoksi, mitä on varaa säilyttää. Pirstaleisten perhepoliittisten päätösten sijasta meillä täytyy olla tavoitekuva, jota kohti perheitä koskevilla päätöksillä edetään. Keskustan politiikka tähtää hyvään ja turvalliseen lapsuuteen kaikenlaisissa perheissä. Perheille pitää taata enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman elämänsä keskeisissä valinnoissa. Perheiden erilaisuus täytyy muistaa. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin.
Hallitus on päättänyt kiintiöidä kotihoidon tuen vanhempien kesken. Näin Helsingistä päin päätetään lasten hoitamisesta, vaikka perheet tietävät itse parhaiten heille sopivan ratkaisun. Perheellä on oltava oikeus valita omaan arkeen sopivin lapsen hoitomuoto.

Keskustan mielestä jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Suomalainen päivähoitojärjestelmä kaipaa päivitystä, koska työelämä ja perheiden arki ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Keskusta haluaa kehittää päivähoitoa lapsilähtöisesti ja laatuun panostaen.

Keskusta olisi paikannut lapsilisäleikkauksen perumalla kotihoidon tuen kiintiöinnin ja oppivelvollisuusiän noston. Kahdeksan euron leikkaus voi jonkin mielestä kuulostaa mitättömältä rahalta. Summa kuitenkin tuntuu suurelta esimerkiksi monilapsisessa pientuloisessa perheessä. Nykyään työelämää valtaavat epävarmat työsuhteet: määräaikaisuudet, nollatuntisopimukset ja osa-aikatyöt. Näissä perheissä lapsilisä saattaa olla kuukaudessa se ainut varma ja vakaa rahanlähde.

Lapsilta ja nuorilta säästettäessä on aina tehtävä vaikuttavuusarvioita ennen kuin päätökset on nuijittu pöytään. Suomessa vaikuttavat edelleen vahvasti 90-luvun opetukset, kun lapsilta ja nuorilta leikattiin valtion ja kuntien toimesta. Niitä virheitä ei näissä taloustalkoissa ole varaa toistaa, vaikka kukkaronyörit olisivat kuinka tiukalla. Riskinä on ennen muuta lapsiperheköyhyyden lisääntyminen ja perheiden kahtiajakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin. 

Päättäjien täytyy kantaa ylisukupolvista vastuuta niin EU:n kuin Suomenkin tasolla. Me emme voi unohtaa niitä ihmisiä, joiden ääni ei tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä kuulu. Päättäjien on osattava katsoa pitkällä tähtäimellä useiden vuosikymmenien päähän. Meidän on mietittävä, miten tänään tehtävät päätökset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin – syömmekö heidän kuormastaan vai rakennammeko hyvän elämän eväitä?