Esityksessä nousi kuitenkin esiin
ongelmia, jotka kohdistuvat nimenomaan kuntiin - yllätys, yllätys.
Esityksen valmisteluun liittyvä kustannusarvio oli tehty lähtökohtaisen
höttöiselle pohjalle. On erittäin vaikea arvioida,
johtaako euromääräisesti paremmin tuettu alle 3-vuotiaiden lasten
hoitoraha siihen, että nyt kotihoidontuella olevat vanhemmat siirtyvät
osittaisesti työelämään vai siihen, että nyt kokopäivätyössä olevat
siirtyvät osa-aikatyöhön. Joka tapauksessa kustannusarvio
oli todennäköisesti tehty alakanttiin ja hinnan siitä maksavat kunnat.
Tarvitaan lisää päivähoitopaikkoja - helpommin sanottu kuin tehty näinä
valtionosuuksien karsimisen aikoina.
Suomalaisen perhepolitiikan iso
ongelma on kokonaiskuvan ja koordinaation puute. Kotihoidontuen
kiintiöittämisen vaikutukset kuntatalouteen lienevät tästä yksi
surullisimmista esimerkeistä kustannusvaikutustensa osalta.
Kokonaiskuva on siis heikko suhteessa valtion päätösten vaikutuksista
kuntatalouteen, mutta se on sitä myös ministeriötasolla.
Kuilua suorastaan syvennettiin
valtionhallinnon osalta kun varhaiskasvatukseen liittyvät asiat
siirtyivät sinänsä perustellusti tämän vuoden alusta opetus- ja
kulttuuriministeriöön päivähoidon osalta, mutta kotona tapahtuva
hoito (joustava hoitoraha, kotihoidontuki ym) jäivät valmisteluun
sosiaali- ja terveysministeriöön. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen,
että nyt samaan aikaan joustavan hoitorahan kanssa siihen kiinteästi
liittyvää päivähoitomaksun tuntiperustaisuutta valmistellaan
erillään, eri ministeriössä. Päätösten yhteisvaikutusta ei
mielestäni ole kunnolla selvitetty. Pahimmillaan tämäkin perheiden
kannalta kannatettava järjestely iskee kuntien kukkaroon yllättävällä
tavalla.
Kun perheisiin liittyviä esityksiä
tulee nyt useampia päällekkäin - subjektiivisen päivähoito-oikeuden
rajaus, päivähoitomaksun tuntiperustaisuus, kotihoidontuen
kiintöittäminen ja joustava hoitoraha, olisi äärimmäisen
tärkeää, että nämä asiat nivottaisiin osaksi parhaillaan valmistelussa
olevaa suurta varhaiskasvatuslakia. Nyt esitykset tulevat ripotellen ja
kokonaisnäkemys puuttuu. Kunnat seuraavat perässä, jos vain ehtivät ja
pystyvät.