Lasten hyvinvointi on parasta tulevaisuuspolitiikkaa

(Julkaistu Keski-Suomen Keskustan Pyörät Pyörimään -julkaisussa 3.5.2014)

Lapsiperheiden hyvinvointi on keskusteluttanut viime aikoina. Lapsilisän leikkaaminen on Kataisen hallituksen ikävä arvovalinta. On kuitenkin hyvä, että lapsiperheiden ja tulevien sukupolviemme hyvinvoinnista keskustellaan vakavasti ja perusteellisesti.

Lasten ja nuorten elämisen edellytysten parantaminen on aina yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta parasta tulevaisuuspolitiikkaa. Hyvinvoivista lapsista ja nuorista kasvaa aikuisia, jotka työelämään siirtyessään voivat antaa tietonsa ja taitonsa yhteiskunnan rakentamiseen. Näin hyvinvointiyhteiskunta voi tulevaisuudessa vahvistua.

Perhepolitiikassa riittää kehittämistä, kun ajan haasteissa on pysyttävä mukana. Meidän täytyy kuitenkin tunnustaa, että Suomessa on myös rakennettu ainutlaatuisia ja kestäviä ratkaisuja lasten ja nuorten hyväksi. Meillä on hieno neuvolajärjestelmä, äitiyspakkaukset, varhaiskasvatus ja maksuton koulutus kouluruokineen. Näistä saamme olla ylpeitä.

Paljon on jo saavutettu, nyt eletään ajassa, jossa pohdimme tiukan taloustilanteen vuoksi, mitä on varaa säilyttää. Pirstaleisten perhepoliittisten päätösten sijasta meillä täytyy olla tavoitekuva, jota kohti perheitä koskevilla päätöksillä edetään. Keskustan politiikka tähtää hyvään ja turvalliseen lapsuuteen kaikenlaisissa perheissä. Perheille pitää taata enemmän vaikutusmahdollisuuksia oman elämänsä keskeisissä valinnoissa. Perheiden erilaisuus täytyy muistaa. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin.

Hallitus on päättänyt kiintiöidä kotihoidon tuen vanhempien kesken. Näin Helsingistä päin päätetään lasten hoitamisesta, vaikka perheet tietävät itse parhaiten heille sopivan ratkaisun. Perheellä on oltava oikeus valita omaan arkeen sopivin lapsen hoitomuoto.

Keskustan mielestä jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Suomalainen päivähoitojärjestelmä kaipaa päivitystä, koska työelämä ja perheiden arki ovat vuosikymmenten saatossa muuttuneet. Keskusta haluaa kehittää päivähoitoa lapsilähtöisesti ja laatuun panostaen.

Keskusta olisi paikannut lapsilisäleikkauksen perumalla kotihoidon tuen kiintiöinnin ja oppivelvollisuusiän noston. Kahdeksan euron leikkaus voi jonkin mielestä kuulostaa mitättömältä rahalta. Summa kuitenkin tuntuu suurelta esimerkiksi monilapsisessa pientuloisessa perheessä. Nykyään työelämää valtaavat epävarmat työsuhteet: määräaikaisuudet, nollatuntisopimukset ja osa-aikatyöt. Näissä perheissä lapsilisä saattaa olla kuukaudessa se ainut varma ja vakaa rahanlähde.

Lapsilta ja nuorilta säästettäessä on aina tehtävä vaikuttavuusarvioita ennen kuin päätökset on nuijittu pöytään. Suomessa vaikuttavat edelleen vahvasti 90-luvun opetukset, kun lapsilta ja nuorilta leikattiin valtion ja kuntien toimesta. Niitä virheitä ei näissä taloustalkoissa ole varaa toistaa, vaikka kukkaronyörit olisivat kuinka tiukalla. Riskinä on ennen muuta lapsiperheköyhyyden lisääntyminen ja perheiden kahtiajakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin. 

Päättäjien täytyy kantaa ylisukupolvista vastuuta niin EU:n kuin Suomenkin tasolla. Me emme voi unohtaa niitä ihmisiä, joiden ääni ei tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä kuulu. Päättäjien on osattava katsoa pitkällä tähtäimellä useiden vuosikymmenien päähän. Meidän on mietittävä, miten tänään tehtävät päätökset vaikuttavat lapsiin ja nuoriin – syömmekö heidän kuormastaan vai rakennammeko hyvän elämän eväitä?