Välikysymys työttömyystilanteesta Suomessa - Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 14.5.2014
Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko


Arvoisa puhemies,

"Kiitos kiinnostuksestasi yrityksessämme avoinna olevaa työpaikkaa kohtaan. Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut Sinuun."

Kaltaisistani kolmekymppisistä vastavalmistuneista osaajista liian moni on vastaanottanut tuon kaltaisen viestin. Yhteen paikkaan hakijoita voi olla monta sataa. Paikan saa lopulta vain yksi heistä.

Hyvä hallitus,

Suomalaiset ovat ahkeraa ja työtä pelkäämätöntä kansaa. Työ tuo jokaiselle meistä elämään erityisen merkityksellisyyden, kokemuksen itsensä kehittämistä ja tunteen yhteisöön kuulumisesta.

Sille tuttavalleni, joka on pitkin kevättä lähettänyt yhteensä toista sataa työhakemusta, todella toivoisin työpaikan. Samoin kuin niille liki 50 000 muulle korkeasti koulutetulle työttömälle. Heille pätkätyöt, nollatuntisopimukset ja projektit ovat työelämän arkipäivää. Mutta kun niitäkään ei tahdo olla tarjolla.

Arvoisa puhemies,

Puheen olisi yhtälailla voinut aloittaa kertomuksella perheenisästä, jonka työpaikalla yt-neuvotteluja käydään jo ties kuinka monennetta kierrosta. Joka kerta saa pelätä, osuuko nyt kohdalle. Miten sitten käy asuntolainan maksun ja lasten harrastusten?

Tai voisi kertoa syvään työuupumukseen sairastuneesta yksin eläjästä, joka haluaisi kuntoutua vähitellen takaisin työelämään, mutta byrokratiaviidakko osittaisen työkyvyn ja sosiaaliturvan yhdistämisen välillä tuntuu mahdottomalta.

Tai voisi kertoa siitä syrjäytyneestä nuoresta, jonka kotikaupungista etsivän nuorisotyön määrärahoista leikattiin, eikä kellään ollut aikaa paneutua hänen asioihinsa ensimmäisen palkkatuetun työpätkän jälkeen. Joku on maininnut hänelle oppisopimuksesta, mutta kukaan ei tunnu tietävän, miten sellaiseen pääsisi.

Tai pitäisikö mainita jotakin siitä 59-vuotiaasta naisesta, jonka kolmekymmentäviisivuotinen työura saman yrittäjän palveluksessa päättyi irtisanomiseen. Firma päätti siirtää tuotannon Itä-Eurooppaan. Uutta työtä etsiessään nainen törmäsi kotikunnassaan te-toimiston karsittuihin palveluihin ja jatkuvaan kehotukseen hoitaa työkkärihommat netissä itsekseen.

Tai sitten voisi kertoa siitä pienyrittäjästä, joka mieluusti ottaisi tilausten kasaantuessa työhön apuvoimaa, mutta pitää ensimmäisen työntekijän palkkaamista niin kalliina ja riskialttiina, että uuvuttaa mieluummin itsensä itsekseen.

Ja unohtaa ei sovi häntä, joka putosi työelämän kelkasta jo 90-luvun laman seurauksena. Hän ei enää edes yritä etsiä mitään työtä.

Hyvä hallitus,

Tämä on kuva suomalaisesta työelämästä - tai pikemminkin työn elämättömyydestä tänään. Ette ole onnistuneet tavoitteissanne. Työllisyysaste ei ole noussut. Työttömien joukko ei ole pienentynyt. Edes nuorisotakuu, meille kaikille tärkeä hanke, ei ole onnistunut.

Työttömyydestä on tullut yhä yleistyvä vitsaus. Se on yhä enemmän sen tavallisen keskiluokan ongelma, ei vain "niiden joidenkin siellä jossain".

Kaikki tunnemme päteviä ja fiksuja ihmisiä, jotka eivät pääse työn syrjään kiinni.

Siksi Keskustan mielestä työllisyys; työpaikkojen luominen, työpaikkojen säilyttäminen, pitkäaikaistyöttömyyden taittaminen, toimivat työvoimapalvelut sekä työssä viihtyminen ovat nyt politiikan asialistan numero yksi.

Samaa ei taida voida sanoa teistä, hyvä pääministeri. Te olette ilmoittanut, että Suomen asiat ovat mallillaan ja on aika lähteä muille maille. Muutoinkin hallituksen politiikkaa voisi vastuullisen ja ennustettavan linjan sijaan kutsua pyöröovien politikaksi, jossa kulku käy ulospäin tiuhaan tahtiin. Tiedättehän, että tämä hämmentää suomalaisia juuri nyt valtavasti.

Sanon tämän syvästi huolestuneena: Suomen kansalla ei ole minkäänlaista aavistusta siitä, mikä on hallituksen linja talous- ja työllisyyspolitiikasta nyt ja tästä eteenpäin?
 
Miten aiotte seuraavan vuoden aikana vastata tähän kasvavan työttömyyden vitsaukseen? Miten rohkaisette eri alojen yrittäjiä investoimaan, työllistämään ja tekemään hallittuja sukupolvenvaihdoksia? Mihin aloihin satsaatte erityisesti, mistä löytyy kasvu? Elvytetäänkö lisävelalla vai hoidetaanko valtion syömävelka kuriin?

Arvoisa pääministeri, jätätte jälkeenne kovin vähän vastauksia, mutta sitäkin enemmän kysymyksiä.

Arvoisa puhemies, kannatan edustaja Tiilikaisen tekemää epäluottamuslausetta.