Varhaiskasvatukselta uskallettava vaatia laatua

(Kannanotto 21.3.2014)

Varhaiskasvatuslakia valmisteleva työryhmä on saanut työnsä päätökseen ja luovutti ehdotuksensa uudeksi laiksi opetusministeri Kiurulle tänään.

Työryhmän työ ei ole ollut helppo. Työskentelyä on leimannut koko prosessin ajan eripuraisuus, epäselvyys ja linjattomuus käsillä olevasta tehtävästä ja sen tavoitteista. Todisteena tästä ovat ehdotukseen jätetyt lukuisat eriävät mielipiteet. Itse lakiehdotus on jäänyt siten vain pykälien viilaamiseksi.

- Päivähoitolain uudistamiseen on kohdistunut perustellusti valtaisia odotuksia. Ensiksikin sosialidemokraattisilta opetusministereiltä kesti iät ja ajat saada asiaa valmisteleva työryhmä kasaan. Sen jälkeen uudistustyötä ei ole pätkääkään helpottanut se, että Kataisen hallitus on linjauksissaan tehnyt irrallisia päivähoitoa koskevia päätöksiä, Saarikko harmittelee.

Irrallisista päätöksistä esimerkkeinä Saarikko mainitsee osittaisen hoitorahan, päivähoitomaksun tuntiperustaisuuden, henkilöstön kelpoisuuksien alentamisvaatimuksen ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisen. 

- Kokonaiskuva hallituksen tavoitteista on jäänyt tyystin hahmottumatta. 

Saarikon mielestä uudessa varhaiskasvatuslaissa on katsottava nykyhetkeä kauemmas tulevaisuuteen sekä määriteltävä selkeät tavoitteet varhaiskasvatukselle. Tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja yhteistä ymmärrystä varhaiskasvatuksen käsitteen sisällöistä. 

- Varhaiskasvatuksella ehkäistään sosiaalista eriarvoisuutta ja syrjäytymistä lasten välillä. On tärkeää, että laki elää ajassa, tunnistaa perheiden ja työelämän muutokset ja siten turvaa jokaiselle lapselle oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, korostaa Saarikko.

Keskustan mielestä varhaiskasvatuslaissa on määriteltävä selkeästi laadun kriteerit ja sen valvontavastuu. Myös perheiden valinnanvapauden on painotuttava laissa - päiväkotien rinnalla perhepäivähoito tulee yhä olla aito vaihtoehto. 

Saarikon mielestä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon laatu on kiinteästi sidoksissa henkilöstön pätevyyteen ja ammattitaitoon. Myös lasten vanhempien on uskallettava vaatia laatua, sillä kaikki päivähoito ei ole varhaiskasvatusta.

Keskustan mielestä lasten kanssa työskentelevien osaamista on vahvistettava joka koulutustasolla aina lähihoitajasta sosionomiin ja lastentarhaopettajaan ja erityislastentarhaopettajasta päiväkodin johtajaan. Jokaiselta on vaadittava erikoistumisopintoja lasten kanssa tehtävän työhön.

Työt päiväkodissa on organisoitava osaamisen mukaan. Lastentarhaopettajalle kuuluu päävastuu pedagogiikasta, sosionomi on erityisosaaja perheitä tukevassa työssä. Kelpoisuusehdoista ei ole tarpeen joustaa. 

- Kun taloustilanne on niukka ja suurta rahapottia ryhmäkokojen pienentämiseen ei ole käytettävissä, paras keino varhaiskasvatuksen tason säilyttämiseen on satsata henkilöstön pätevyyteen ja työssä jaksamiseen.

Keskustan mielestä varhaiskasvatus täytyy ymmärtää nykyistä laajemmin erilaisten palveluiden kokonaisuutena. Kolmannen sektorin toiminta on otettava vahvemmin mukaan ja sen yhteistyötä päiväkodin kanssa on kehitettävä. 

- Laadukasta varhaiskasvatusta pitää voida tarjota kaikille lapsille vaihtoehtoisesti joko päiväkodissa, kerhoissa tai muun kolmannen sektorin toiminnan kautta. Myös avoimia varhaiskasvatuspalveluita on lisättävä, linjaa Saarikko.

Laki ei ole kuitenkaan vielä maalissa. Tulossa on lausuntokierros ja vasta sen jälkeen, mahdollisesti syksymmällä kansanedustajat pääsevät keskustelemaan asiasta eduskunnassa.

”Iso kysymys on, saadaanko varsinainen hallituksen lakiesitys valmiiksi ja ehtiikö hallitus todella tuoda tämän kauan odotetun lain eduskuntaan vielä tällä vaalikaudella. Enää ei olisi varaa vitkasteluun”, patistaa Saarikko.