Sairaana, lomalla ja sairauslomalla

 

 

Huomisen kehysriihessä Jyrki Kataisen hallituksella on edessään tiukat paikat. Hallitus lupasi puolivälin istunnossaan muutama viikko sitten tarttua riuskoin ottein työllisyyskehityksen parantamiseen ja viennin kilpailukyvyn vahvistamiseen.

 

Toistaiseksi näytöt eivät vakuuta. Menneellä viikolla eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa käsitelty Kataisen hallituksen esitys vuosilomalaista ei edellä mainittuja tavoitteita vauhdita. Ei sinne päinkään.

 

Merkittävä linjaus on mennyt julkisuudelta läpi varsin pienellä huomiolla. Valiokunnan enemmistö hallituspuolueiden johdolla ja perussuomalaisten tukemana päätti vuosilomalain muutoksesta siten, että työntekijän omavastuupäivät loma-ajalla tapahtuvasta sairaudesta poistuvat kokonaan. Jos sairastuu kesälomalla vatsatautiin tai talvilomalla saa flunssan, saa sairausaikaa vastaavan määrän uusia lomapäiviä tilalle.

 

Nykyään loma-ajan sairastamisessa on ollut seitsemän päivän karenssi. Sen jälkeen loma on voinut muuttua sairauslomaksi. Nyt seitsemän muuttuu nollaksi. Nykyiseen lakiin ei ole käsittääkseni kohdistunut laajaa nurinaa, vaan lyhyt omavastuuaika on ymmärretty myös työntekijäpuolella.

 

Hallituksen tuoreen päätöksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen päätös. Se tulkitsi EU:n työaikadirektiiviä siten, että nykyinen käytäntömme seitsemän päivän omavastuusta on vastoin direktiivin takaamaa työntekijän lomaoikeutta.

 

Keskustassakin pidämme tietysti välttämättömänä, että kansallinen lainsäädäntö on ajantasaista ja linjassa EU-tason päätösten kanssa. Niin ikään on tärkeää, että jokainen saa lomasta virkistystä sairastuvan sijaan. Vastaehdotuksemme olisi kuitenkin turvannut työntekijälle neljä viikkoa vuosilomaa terveenä, mutta säilyttänyt työntekijän omavastuun kuutena päivänä. Se olisi täyttänyt työaikadirektiivin edellytykset.

 

Hämmästelimme, että Suomi taas kerran toimi EU-pykälien suhteen etunojassa. Tietojemme mukaan muissa EU-maissa ei ole ryhdytty vastaaviin toimiin.

 

Vuosilomalain muutoksen myötä työllistäminen käy entistä kalliimmaksi ja hankalammaksi. Jatkossa yritys maksaa kaikista poissaolopäivistä kahteen kertaan, ensin sairausajan palkanmaksuna ja sitten vielä siirrettyjen lomapäivien palkkana. Siirtoon riittää työntekijän viipymättä tehty ilmoitus.

 

Monelle pienyrittäjälle työntekijän palkkaamisen kynnys nousee entisestään. Suomen nousu lepää työnteon ja yrittäjyyden varassa. Erityisen merkittävässä asemassa ovat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka pääsääntöisesti ovat vastanneet viime vuosikymmenen aikana maahan syntyneistä uusista työpaikoista.

Kokonaiskustannukseksi tästä lakimuutoksesta saadaan vuositasolla arviolta parin sadan miljoonan lisälasku työnantajille. Osansa siitä hoitaa jo muutoinkin talousvaikeuksissa rypevä kuntakenttä, joka on monessa paikassa kunnan suurin työllistäjä ja siten merkittävä työnantaja.  

 

Viime viikolla valiokunnassa sinetöity Kataisen hallituksen esitys näyttää erityisen kiusalliselta Kokoomuksen kannalta. Puoluetta on pidetty yrittäjien ystävänä. Yleensä EU:n päätöksistä alituiseen räksyttävät perussuomalaisetkin olivat valiokunnassa päätöksenteon hetkellä varsin myötämielisiä hallituksen linjalle. Viimeinen kuittaus hallituksen esitykselle annetaan eduskunnan suuren salin äänestyksessä. Mielenkiintoista nähdä, miten yrittäjätaustaiset edustajat eri puolueissa silloin äänestävät.

(julkaistu Turun Sanomissa 20.3.2013)