Tuoreen tilaston mukaan työttömiä työnhakijoita oli viime kuussa
44 000 henkeä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lomautettujen määrä on
kasvussa. Kaikkiaan työttömiä on jo liki 300 000. Kuntiin ja
valtiolle väkeä työllistyy edelleen, kun taas yksityiselle puolelle
paikkoja syntyy vähän. Tilanne on huolestuttava ja kansantaloudelle
kestämätön.
Työttömyyden tilastolukuihin mahtuu monta tarinaa. On yt-neuvottelujen
irtisanomia, pitkäaikaistyöttömiä, nuoria syrjäytyneitä ja yhä enemmän myös
akateemisesti koulutettuja.
Työelämästä sivuun joutuminen on suuri elämänmuutos – monelle onneksi
tosin väliaikainen. Työttömänä tulotaso tietysti heikkenee ja ammattitaito
väkisinkin toimettomana ruostuu. Arki rajautuu ja työn tuoma
merkityksellisyyden kokemus haihtuu. Terveyspalvelut eivät enää hoidukaan
työterveyden kautta, päivittäiset kohtaamiset työkaverien kanssa jäävät taakse
ja työkkärin viranomaispalvelut kaavakkeineen ja tukitoimenpiteineen tulevat
tutuiksi. Moni kokee myös suurta epäoikeudenmukaisuutta – miksi juuri minut
laitettiin pois?
Tämän
kaiken keskellä työvoimaviranomaisen toimintaa ollaan keskittämässä. Älytöntä
puuhaa juuri nyt, kun työvoiman kysyntä ja tarjonta tasapainoilee kaltevalla
pinnalla.
Mitä
siis on tapahtumassa? Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksestä koko maassa
siirryttiin tämän vuoden alussa systeemiin, joka Varsinais-Suomessa tarkoitti
yhdeksän itsenäisen TE-toimiston lakkauttamista ja siirtymistä yhden
maakunnallisen TE-toimiston aikaan.
Nyt
palveluverkkoa aiotaan yhä karsia. ELY-keskus esittää, että maakuntaan tulee
kaksi TE-toimiston omaa toimipaikkaa Turkuun ja Saloon. Julkisen hallinnon
yhteispalvelupisteitä sijoitetaan Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin. Muille
nykyisille TE-toimipisteiden paikkakunnille – Kaarinaan, Kemiönsaareen,
Laitilaan, Lietoon, Paimioon, Paraisille, Laitilaan ja Somerolle kaavaillaan
lappua luukulle. Tämä siitä huolimatta, että monin paikoin kunnat ovat
halukkaita tulemaan vastaan kiinteistökuluissa palvelujen turvaamiseksi.
Tavoitteena
on, että jatkossa kunnan, työvoimaviranomaisen, poliisin lupapalvelun,
maistraatin, verohallinnon, Kelan ja ELY-keskuksen asiakaspalvelu voisi
tapahtua samalta luukulta tai sähköisenä asiointina. TE-palvelut tarjottaisiin
käytännössä etäpalveluna, mitä se ikinä sitten tarkoittakaan. Se ei kuitenkaan
riitä. Työpaikan etsimiseen tarvitaan paikallistuntemusta ja asiakkaan
elämäntilanteeseen paneutumista. Sitä ei kone osaa.
Omalla seutukunnalla sijaitseva
TE-toimipiste vaikuttaa merkittävästi kaupungin ja sen seutukunnan
työllisyyteen sekä työpaikkaomavaraisuuteen. Se palvelee myös seutukunnan
työvoimaa tarvitsevia yrittäjiä. Työttömäksi jääneelle TE-toimipiste taas on
välttämätön lähipalvelu.
Linjaus on huono erityisesti nuorisotyöttömyyden nujertamisen
näkökulmasta. Jos Kataisen hallitus mielii
saada tärkeän tavoitteensa toteutetuksi ja kaikille nuorille takuun turvin
töitä tai koulutusta, se vaatii ammatti-ihmisiä nuorten tueksi. Byrokratiasta
tai palveluiden maantieteellisestä etäisyydestä ei siinä tilanteessa kaivata
lisäongelmia.
Varsinais-Suomen suurten rakennemuutosten aikana uudistus
näyttäytyy riskialttiina. On erittäin hyvä, että
maakuntahallitus otti asiaan alkuviikosta kriittisen kannan nimenomaan
maakunnan etäisimpien toimipisteiden näkökulmasta. Kysymys kun on alueiden ja
ihmisten tasa-arvosta. Tämän toivottavasti viranomaisetkin nyt vähitellen
ymmärtävät.
Mutta onneksi jotain hyvääkin. Keskustan pitkäaikainen tavoite työnteon
kannattavuuden lisäämisestä sai Kataisen hallituksen riveissä vihdoin tukea.
Osana rakenneuudistuspäätöksiä päätettiin nyt muodostaa työttömyyskorvaukseen
suojaosa, jonka turvin pienimuotoisen työn vastaanottaminen kannattaa – toisin
kuin tähän asti on ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti